Ristipistokirjonta

Tarvittavat materiaalit ja työvälineet

Ristipistokirjontaa voidaan tehdä joko kanavakankaalle tai palttinasidoksiselle kankaalle. Tärkeintä on, että kangas on tasaista ja sen lankoja pystyy laskemaan helposti. Jos haluaa tehdä ristipistokuvion kankaalle, jonka lankoja ei voi laskea, täytyy apuna käyttää kanavakangasta. Langaksi ristipistotöihin sopivat kirjontalangat, etenkin muliinilanka, josta erotetaan tarvittava määrä säikeitä. Sopiva määrä on 2–3. Ristipistotöissä käytetään tylppää kanavaneulaa. (Siirrettäessä kuvaa paksulle kankaalle, esimerkiksi farkulle, kanavakankaan avulla voi joutua käyttämään terävää neulaa, jotta neula läpäisee kankaan.) 

Kokemukset ja havainnot tekniikasta

Olen kokeillut ristipistotekniikkaa jo alakoulussa ja lisäksi olen tehnyt muutamia ristipistotöitä myös vapaa-ajalla. Aikaisemmin en ole kuitenkaan kokeillut kuvion ”siirtämistä” kanavakankaan avulla, vaan olen tehnyt kuviot pelkästään kanavakankaalle. Siksi odotin innolla näkeväni miten kyseinen tekniikka toimii. Kanavakankaan avulla siirrettäessä käytin terävää neulaa, sillä tylppä neula ei läpäissyt farkkukangasta. Terävää neulaa käyttäessä oli erityisen tärkeää olla tarkkana, ettei neula läpäise kanavakankaan lankoja. Jos näin käy, kanavakankaan purkaminen muuttuu hankalammaksi.  

Tekniikan soveltuvuus kouluun

Ristipistokirjontaa voi koulukäsityössä toteuttaa monipuolisemmin kuin mitä kuvitteleekaan. Ollessani sijaisena alkuopetuksen yhdysluokalla, oppilaat tekivät ristipistoilla pienen kirjonnan säkkikankaasta valmistettuihin äitienpäivätauluihin. Tekniikka soveltuu siis myös alkuopetusikäisille. Mielestäni ristipistokirjontaa kannattaa ainakin aluksi harjoitella kanavakankaalle, tai muulle selkeärakenteiselle kankaalle (esim. säkkikangas), ja vasta mahdollisesti myöhemmin kokeilla kuvion kirjomista pieniruutuiselle palttinasidoksiselle kankaalle tai kuvion siirtämistä muulle kankaalle. Haastavimpia tekniikoita kannattaa toteuttaa vasta 5. ja 6. luokalla. 

Kriittiset vaiheet oppimisen ja opettamisen kannalta

Ristipistokirjonnan opetuksessa kannattaa lähteä liikkeelle tekniikan perusasioista. Oppilaille tulee näyttää, miten kuviot rakentuvat kankaalle, eli miten pistot ommellaan. Ristipistokirjonnan opetuksessa olennaista on huomioida pistojärjestys. Aluksi ommellaan pisto vasemmalta alhaalta ylös oikealle. Tämän jälkeen ommellaan toinen pisto ”rastiksi”, eli oikealta alhaalta vasemmalle ylös. Yksittäiset pistot ommellaan heti valmiiksi, mutta vaaka- ja pystysuorat rivit ommellaan siten, että ensin tehdään kaikki yhdensuuntaiset pistot, jonka jälkeen ristikkäiset pistot. Huomioitavaa on myös, että kirjomisessa ei kannata käyttää liian pitkää lankaa, sillä se menee helposti solmuun.

Aiheen syntyminen ja suunnittelun lähtökohdat

Itse kirjoin monisteesta löytyviä raitamalleja lisäksi löysin äitini kirjontakirjasta mallit mansikka- ja saksi-kuvioita varten. Valmiita ristipistomalleja on olemassa paljon, mutta olisi mielenkiintoista kokeilla kuvioiden suunnittelemista itse oppilaiden kanssa. Ristipistokuvioita on helppo itse piirtää ruutupaperille, ruutuja värittämällä. Pienten oppilaiden kanssa en lähtisi kuitenkaan itse suunnittelemaan toteutettavia kuvioita. Isommat oppilaat voivat kokea itse suunnitteleman kuvion mielekkäämmäksi toteuttaa kuin valmiin mallin toistamisen.