Neulahuovutukseen
tarvitaan huovutusneula, jonka kärjessä on pieniä väkäsiä. Tavallisen huovutusneulan
lisäksi on olemassa neuloja, joissa on monta neulaa yhdessä. Tarvitaan tietysti
myös villaa, kangas johon huovutetaan (itse käytin tässä huopaa) sekä alusta.
Alustaksi sopii erittäin hyvin esimerkiksi vaahtomuovi.
Kokemukset ja havainnot tekniikasta
Tässä neulahuovutustyössä
käytin muutaman kerran isompaa huovutusneulaa, jossa on siis monta neulaa
yhdessä. Tällaisen isomman neulan huovutusteho on luonnollisesti suurempi,
mutta muuten neula ei ole yhtä tarkka kuin pieni neula. Lähinnä iso neula
soveltuu suurempien kohtien huovuttamiseen, ei yksityiskohtien viimeistelyyn. Neulahuovutuksen
avulla voisi tehdä myös kolmiulotteisen työn, mutta itse päädyin tasomaiseen
työhön. Aikaisemmissa alkukasvatuksen opinnoissani olen päässyt kokeilemaan
kolmiulotteisen työn toteuttamista.
Olen kokeillut
märkähuovutusta kauan aikaa sitten, mutta oman kokemukseni mukaan neulahuovutus
on märkähuovutusta siistimpi ja mahdollisesti myös nopeampi tapa huovuttaa. Neulahuovutuksessa voisi käyttää apuna myös
esimerkiksi piparimuotteja, jonka muodon sisällä huovutetaan. Itse en ole
piparimuotin avulla vielä huovuttanut, mutta olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan
myös sitä ja nähdä miten tekniikka soveltuu koulukäsityöhön.
Tekniikan soveltuvuus kouluun
Neulahuovutus sopii
koulukäsitöihin hyvin. Neulahuovutusta voisi mielestäni kokeilla jo alkuopetusikäisten
oppilaiden kanssa. Tekniikkaan ei liity muita riskejä, kuin neulalla sormeen
pistäminen, mikä on melko helposti kuitenkin vältettävissä. Pienten oppilaiden
kanssa itse lähtisin liikkeelle tasomaisista töistä, kun taas vanhempien
oppilaiden kanssa voidaan hyvin harjoitella kolmiulotteisten töiden tekemistä. Neulahuovutusta
voi luontevasti yhdistää myös muihin käsityötekniikoihin. Esimerkiksi virkatun
tai neulotun työn päälle voi neulahuovuttaa.
Kriittiset vaiheet oppimisen ja opettamisen kannalta
Neulahuovutuksen
opetuksessa kannattaa lähteä liikkeelle neulan pitämisestä oikein ja ylipäätään
perusasioista: miten villa asetetaan alustalle ja miten sitä pistellään
neulalla. Oppilaiden kanssa olisi lisäksi hyvä käydä lyhyesti läpi, mitä
huovutuksessa oikein tapahtuu ja miksi: villan kuidut kiinnittyvät toisiinsa
huovutusneulalla pistelemällä. Etenkin pienten oppilaiden kanssa tämä voidaan
käydä mielestäni melko lyhyesti läpi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mitä
enemmän työtä pistelee neulalla, sitä tiiviimpi siitä tulee ja sitä paremmin
villa kiinnittyy kankaaseen. On hyvä muistuttaa myös siitä, että huovutettavaan
työhön on työn edetessä mahdollista kiinnittää lisää värejä ja
villahahtuvia. Ei kannata siis aloittaa
liian suurella villamäärällä.
Aiheen syntyminen ja suunnittelun lähtökohdat
Itse pidän selkeistä
kuvioista ja väreistä ja niitä halusin tuoda tähänkin neulahuovutustyöhön.
Aloittaessani neulahuovutusta olin tehnyt jo alikeompelutyön, jossa käytin myös
kärpässieni-aihetta. Vaikka töissä onkin sama aihe, on hauska huomata miten
erinäköistä jälkeä eri tekniikoilla saa aikaan.
Neulahuovutusta
aloittaessa kannattaa olla jo melko selkeä kuva siitä, mitä on tekemässä. Toki
neulahuovutustakin voisi kokeilla vapaana tekniikkana, jonka aihe muotoutuu
prosessin aikana, mutta mielestäni mielekkäämpää on ensin suunnitella
toteutettava malli ja vasta sen jälkeen lähteä toteuttamaan. Tietysti täytyy
muistaa, että suunnitelmiin voi tehdä muutoksia työn edetessä. Suunnittelua voi
helpottaa se, jos opettaja luo jonkin teeman, johon huovutus liitetään. Olen nähnyt
muun muassa neulahuovutettuja heijastimia ja magneetteja. Jo tällainen aiheen
antaminen saa oppilaiden mielikuvituksen liikkeelle ja jokainen saa silti
toteuttaa itseään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti